Hankkeen toimijoina olivat Heinijärven Suojelu ry. ja Jänijärven Seudun Suojeluyhdistys ry, ja hanke saatiin päätökseen vuoden 2022 aikana. Hankkeen tarkoituksena oli koota yhteen aikaisempien vuosien tutkimukset ja kokemukset kunnostustoimenpiteistä ja laatia arvio toimista, joihin tulisi keskittyä. Tavoitteena oli muun muassa tasata järvien veden pinnan vaihteluita, vähentää kuormitusta ja liettymistä, sekä sitä kautta saattaa järvet luonnolliseen tilaan pitkällä aikavälillä.
Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus teki sedimenttitutkimuksen Heini- ja Jänijärvellä marraskuussa 2022. Raportissa tarkasteltiin sedimentin koostumusta ja arvioitiin haitallisia aineita. Jänijärven tilanne on hieman parempi kuin Heinijärven. Heinijärveen on vuosikymmenien ajan tullut paljon soilta kulkeutunutta orgaanista aineista, järvi on matalampi ja sedimenttikerros on paksumpi ja löysempi. Fosforipitoisuus on molemmissa järvissä sama, Heinijärvessä on enemmän typpeä. Tutkimus antaa hyvän työkalun molempien järvien yhdistysten toimijoille jatkotoimenpiteiden suunnitteluun. Tärkeintä on saada kuormitus vähenemään. Metsäkeskuksessa suunnitellut valuma-alueen laskeutusaltaat ovat hyvä askel tähän suuntaan.
Metsäkeskuksella on samalle valuma-alueelle tehty toimenpidesuunnitelma, joka toteutuessaan tuottaa samansuuntaisen lopputuloksen oman hankkeemme kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi osasta tavoitteista oli järkevää luopua. Koronan vuoksi yleisötilaisuuksien järjestäminen ei myöskään ollut mahdollista.
Hämeen ELY-keskus on myöntänyt hakemuksen mukaisesti avustusta 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lopullinen avustussumma määräytyy, kun ELY-keskus on käsitellyt tarvittavat dokumentit.
Yhdistyksemme on saanut LounaPlussan Harraste2 -teemahankkeesta rahoitusta verkkosivujen uudistamiseen, jätekatosten hankintaan ja kaislaleikkurille sopivan veneen hankintaan.
www.heinijarvi.fi -verkkosivut olivat teknisesti vanhentuneet, ja niiden uusimisesta päätettiin keväällä 2022. Uusimisessa kiinnitettiin huomiota sivujen käytettävyyteen (myös mobiililaitteilla) ja modernimpaan ilmeeseen. Uusi sivusto sisältää myös intranet-osion hallituksen dokumenttihallinnan välineenä. Uuden sivuston toteutti Mainostoimisto Synergia toukokuussa 2022.
Yhdistyksellämme on useita jätteiden keruupisteitä Heinijärven ympäristössä. Jäteastioille teetettiin puiset katokset helpottamaan tyhjentämistä ja pitämään ympäristö siistimpänä. Jätekatokset teetettiin Forssan Ammatti-instituutissa. Viimeiset katokset valmistuivat alkuvuodesta 2023.
Yhdistyksen polttomoottorikäyttöinen kaislaleikkuri kaipasi tukevaa venettä. Käytetty vene hankittiin kesällä 2022.
Heinijärvellä ja Jänijärvellä tehtiin koekalastus verkoilla heinäkuussa 2022 Tammelan-Tarpianjoen tilauksesta. Heinijärven kalakannassa on kymmenessä vuodessa tapahtunut muutos särkikalavaltaisesta kalastosta ahvenvaltaiseen. Petokaloja, haukia ja petoahvenia, on runsaasti; petokalojen runsaus ja särkikalojen vähyys on myös merkki vesistön hyvästä tilasta. Lajeja oli ainoastaan kuusi, mutta esimerkiksi haukea arvellaan olevan enemmän kuin verkoilla saatiin. . Koska petokalojen osuus on merkittävä, tarvetta hoitokalastukselle ei nähdä. Raportti.
Jänijärven Seudun Suojeluyhdistys ry ja Heinijärven Suojelu ry toteuttivat yhteistyössä useita hankkeita 2017-2018, joista on kuvattu video. Videon on kuvannut Skycat Oy Tammelasta ja editoinut MakMedia.
Klikkaa videon YouTube linkki auki tästä.
Hämeen Ammattikorkeakoulun oppilasprojektissa tutkittiin Heinijärven nykytilaa ja tehtiin toimenpide-ehdotuksia järven ja ojien kunnon parantamiseksi. Lopputuloksena on tuotettu helppokäyttöinen työkalu yhdistyksen käyttöön, ns. pelikirja Heinijärven tila 2019. Ensimmäiset näytteet otettiin järvestä ja ojista huhtikuussa 2019. Kuvia -sivulla julkaistuissa kuvissa opiskelijat ovat ensimmäisellä näytteenottokierroksella.
Saloistenjärven pohjoispäässä sijaitseva erämaauimaranta oli aktiivisessa käytössä 1960–70-luvulla. Ajan kuluessa ranta-alue oli kuitenkin rämettynyt käyttökelvottomaksi. Tammelan seudun vesiensuojeluyhdistykset Heinijärven Suojelu ja Jänijärven seudun suojeluyhdistys päättivät tehdä yhteistyötä ja palauttaa alue jälleen viihtyisäksi, turvalliseksi ja uimakelpoiseksi. Tavoitteena oli perheystävällinen, luonnon helmassa sijaitseva ranta, joka tarjoaa uimapaikan ja virkistysmahdollisuuden myös heille, jotka eivät omista omaa uimarantaa. Erityisesti alueen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen haluttiin panostaa.
Kunnostustoimenpiteet kohdistuivat Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle alueelle, joten hankkeen puitteissa ei ollut tarkoitus tehdä isoja toimenpiteitä, jotka saattaisivat heikentää alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja.
Hankesuunnitelman laativat Hämeen Ammattikorkeakoulun opiskelijat, ja hankkeeseen saatiin rahoitusta LounaPlussalta.
Erämaauimarannan kunnostusta tehtiin pitkälti talkootyönä, ja siihen osallistuivat myös Hämeen Ammattikorkeakoulun opiskelijat. Työt aloitettiin puuston karsimisella. Sitten oli vuorossa konevoiman avustuksella pohjasedimentin poisto ja vesikasvillisuuden niitto. Rakennettiin tulipaikka, kunnostettiin rantaan johtava polku ja tasoitettiin pysäköintipaikka. Lisäksi kunnostettiin veneen laskupaikka Haarankorventiellä.
Uimarannan avajaiset pidettiin 13.7.2019 kesätapahtuman merkeissä. Tapahtumaan liitettiin myös tutustuminen sienitutkija Karstenin Selkäsaaressa sijaitsevaan mökkiin.
Moni lapsiperhe on jo löytänyt uimarannalle, ja toivomme, että tulevina kesinä yhä useampi viihtyy erämaajärven lapsiystävällisellä hiekkarannalla.
Edellisissä vesistöhankkeissa tehtyjen toimenpiteiden toimivuutta ja vaikutuksia selvitettiin teettämällä veden laadun ja virtaaman tutkimuksia. Tavoitteena oli kerätä tietoa vesistöjen tilasta, jotta saadaan vertailukelpoista aineistoa menneisiin ja tuleviin mittauksiin nähden.
Hankkeen toinen tavoite oli luoda edellä mainittuja kunnostustoimenpiteitä yhdistävä patikointireitti ja asentaa kohdealueille ympäristökasvatuksellisia infotauluja, joiden tarkoitus on jakaa tietoa yhdistysten voimin tehdyistä vesiensuojeluhankkeista ja lisätä kohderyhmien tietoisuutta vesiensuojeluksen merkityksestä ja alueen luonnosta.
Jänijärven seudun suojeluyhdistys oli hankkeen hakijana, mutta Heinijärven ja Peräjoen vesiensuojeluyhdistykset osallistuivat hankkeen toteutukseen sekä rahallisesti että tarpeen mukaan talkooapuna.
Hankkeeseen saatiin rahoitusta LounaPlussalta.
Lammin biologisen aseman raportti valmistui joulukuussa 2017.
Heinijärven ja Jänijärven alueen kunnostustoimista teetettiin seitsemän infotaulua: Saloistenjärven uimaranta, Haarankorventie/Hylöjärvenoja, Kuivajärven - Saloistenjärven kannas, Heinämaantie/Luolalamminoja , Heinämaantie/Taipaleentie/Heinijoki, Sammalkorventien risteys, Pajulantien risteys. Infotaulut asennettiin paikoilleen kesällä 2018.
Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema tutki neljättä kertaa peräkkäin Heinijärven veden laatua ja järveen laskevien Myllyojan, Luolalamminojan ja Hylöjärvenojan tilaa ja virtaamia. Vuoden 2016 tulokset eivät merkittävästi eronneet kaksi vuotta aiemmin raportoiduista. Valuma-alueelle aiemmin rakennettujen altaiden ja pohjakynnysten vaikutukset eivät näkyneet vielä tuloksissa. Muutokset voivat tapahtua hitaasti, ja usein tarvitaan pitkäaikaista seurantaa vaikutusten havaitsemiseksi, koska vedenlaadussa esiintyy normaalia vaihtelua vuodenaikojen ja vuosien välillä. Lue koko raportti.
Heinijärven Suojelu oli mukana loppukesästä 2011 käynnistyneessä Pohjois-Tammelan vesistöjen vesitalouden hallinta ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen -hankkeessa.
Hanke oli jatkoa Luoteis-Tammelan vesistöjen kunnostushankkeelle. Hankkeessa tehtiin suunnitelmat Heinijärven ja Jänijärven tulvahuippujen tasaamiseksi ja ravinne- ja kiintoaineiden kulkeutumisen estämiseksi. Lisäksi rakennettiin Jänijärvelle pohjapato. Suunnitelmat teetettiin myös Heinijärven pohjapadon rakentamisesta, mutta suunnitelmat kaatuivat padon vastustukseen.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvalla Kyynärä- ja Saloistenjärven vedenkorkeuksia nostettiin elokuussa 2014 rakentamalla pohjakynnykset. Kartta.
Myllyojan kosteikko ja Hylönjärvenojan laskeutusallas valmistuivat 2013 syksyllä (alueen sijaintikartta). Hylöjärvenojan altaan teon yhteydessä korotettiin Haarankorventietä 30 metrin matkalta.
Lammin biologinen asema tutki vuoden 2014 aikana Heinijärven ja siihen laskevien Myllyojan, Luolalamminojan ja Hylöjärvenojan veden laatua. Tutkimuksen tuloksia vertailtiin 2007-2008 tehtyyn järviveden laatututkimukseen sekä ojatutkimukseen vuodelta 2011. Järven osalta vuoden 2014 tulokset eivät olennaisesti poikenneet aiempien vuosien tuloksista. Myllyojassa kiintoaineen ja orgaanisen aineen määrä oli selvästi vähentynyt. Hylöjärvenojan pitoisuudet olivat korkeita, ja raportin mukaan syynä on todennäköisesti laskeutusaltaasta sateiden mukana kulkeutunut aines. Luolalamminojassa ravinne- ja kiintoainespitoisuudet olivat selvästi korkeimmat. Järven tilan parantamiseksi tehtyjen toimenpiteiden lopullinen vaikutus näkyy kuitenkin vasta muutaman vuoden sisällä. Merkittävimmät toimenpiteet: Myllyojan ja Hylöjärvenojan altaat v. 2013, Saloisten- ja Kyynäräjärven pohjakynnykset sekä Saloistenjärven laskuojan perkaus v. 2014.
Tammelan kunnassa käynnistettiin vuonna 2012 EAKR-rahoitteinen hanke, jossa tutkittiin Tammelan järvien veden ja kalaston tilaa. Kalaston tutkimuksen kohteena olivat Pyhäjärvi, Kuivajärvi, Kaukjärvi, Mustialanlammi, Heinijärvi, Jänijärvi, Särkijärvi, Lunkinjärvi, Ojajärvi, Pehkijärvi, Määrlammi, Liesjärvi, Ruostejärvi, Oksjärvi. Järvitutkimuksen ja kunnostustoimien kohdejärvinä oli 30 järveä. Koekalastuksen toteutti FCG Suunnittelu ja tekniikka. Hanke alkoi kesällä 2012 ja päättyi kesäkuussa 2014. Raportin mukaan hoitokalastuksen tarvetta Heinijärvellä ei ole.
Luoteis-Tammelan vesistöjen kunnostus- ja vedennostohanke käynnistyi syksyllä 2009. Hanketta koordinoivat Hämeen Ely-keskus ja Tammelan kunta. Mukana olivat Jänijärven ja Heinijärven suojeluyhdistykset, Heinijoen Perkausyhtiö, Hämeen Ely-keskus, Metsäkeskus, Mustialan ja Kaukjärven osakaskunnat ja Tammelan kunta. Hankealueen kartta.
Tavoitteena oli toteuttaa kunnostussuunnitelmassa mainitut toimenpiteet ja tehdä suunnitelma kesäaikaisten alimpien veden korkeuksien nostosta. Tavoitteena oli myös paikallisen väestön, ranta-asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien osallistaminen vesienhoitotyöhön, ympäristötietoisuuden lisääminen ja vesistöjen kestävän käytön sekä hoidon lisääminen.
Hankkeelle saatiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupa vuoden 2012 marraskuussa, mutta valitusten vuoksi hakijat vetäytyivät toteuttamasta hanketta keväällä 2013.
Lammin biologinen asema teki yhdistyksemme tilauksesta tutkimuksen, jolla selvitettiin Myllyojasta, Luolalamminojasta ja Hylöjärvenojasta tulevaa kuormitusta. Tutkimuksessa analysoitiin veden laatu: kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC), kiintoaine, pH ja väri. Kenttämittauksissa selvitettiin lämpötila ja virtaama (keväällä ylivirtaaman aikaan ja kesällä alivirtaaman aikaan).
Näytteenottojen jo käynnistyttyä saimme tutkimuksen sisällytettyä Luoteis-Tammelan vesistöjen kunnostushankkeeseen, joka myös vastasi kustannuksista. Tutkimusta laajennettiin koskemaan myös Heinijokea ja Jänijärveä, ja samalla päätettiin ottaa lisäksi järvivesinäyte Heinijärvestä loppukesästä. Heinijärven vesinäytteen otto ei sisältynyt alkuperäiseen tilaukseen, eikä siitä syystä Lammin biologisen aseman raportissa ole vertailtu v. 2011 tuloksia v. 2007 tuloksiin. Hämeen ELY-keskuksen hydrobiologi Heini-Marja Hulkko on tehnyt erillisen analyysin raportista ja muun muassa vertaillut järviveden laatua v. 2011 ja 2007.
Heinijärven vesistön tilan selvittämiseksi ja oikeiden parannuskeinojen löytämiseksi yhdistys käynnisti v. 2007 kaksi hanketta: veden laadun tutkimus ja koekalastus. Lammin Biologisen aseman 4/2008 valmistuneen raportin mukaan järvi on rehevä ja fosforikuormitteinen. Pienet särkikalat ovat vallalla.
Heinijärvi ei ole moniin vuosiin kärsinyt laajoista sinileväsesiintymistä. Kesällä 2016 levää esiintyi ajoittain, mutta tyypillisesti sinilevää on aina enemmän syksyllä veden viiletessä. Leväpitoisen veden myrkyllisyyden toteaminen on haastavaa, koska elinkaaren eri vaiheissa sama levä voi kehittää myrkkyä ja sitten taas olla vaaratonta. Siksi sinilevään tulee suhtautua aina varoen. Ympäristöhallinnon sivuilla on tietoa sinilevän tunnistamisesta ja sinileväpitoisen veden käyttörajoituksista.
Heinijärven vesi tutkittiin 10.10. 2016 Novalabin laboratoriossa Karkkilassa, ja siitä löytyi kaksi sinileväsukua: Anabaena sp ja Aphanizomenon sp.
Heinijärveen laskevista ojista luoteiskulmaan laskeva Luolalamminoja kuljetti aiemmin merkittävän määrän ravinteita, varsinkin fosforia, järveen. Fosforikuorman vähentämiseksi Luolalamminojaan, Heinämaantien ja järven väliin, asennettiin keväällä 2015 kaksi fosforisaostajaa. Laitteeseen annosteltava ferrisulfaatti saostaa fosforin, eikä se päädy järveen. Tavoitteena oli, että annostelija on käytössä muutamia viikkoja syksyllä ja keväällä tulvaveden aikaan. Luolalamminojan fosforipitoisuus on sittemmin selvästi laskenut, eikä fosforisaostajien toimivuudesta ja hyödyistä ole saatu riittävästi tuloksia, ja niiden käyttö on tauolla.
Intranet