Sisältöön »
 
Heinijärvi
 
Heinijärvi

Perustiedot

Heinijärven sijainti ja ympäristö

Heinijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistön valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 126 ha ja rantaviivaa on lähes 10 km. Järvi on kauttaaltaan matala, runsasravinteinen ja pohjamuodostukseltaan rikkonainen ja kivinen.

Valuma-alueella on melko runsaasti soita, suurimpana Leikatunlahdensuo etelässä, ja jonkin verran peltoa. Suurimmat virtaamat Heinijärveen tulee pohjoispäässä sijaitsevasta Myllyojasta ja itäpuolelta Hylönjärvenojasta, Muita ojia on muun muassa Kiimalamminoja, Mustalamminoja,  Luolalamminoja ja Korpipohjanoja. Heinijärven ainoa laskujoki on Heinijoki, joka laskee Jänijärveen.

Järvenrantakiinteistöjä on noin 60, joista suurin osa kesämökkejä. Ranta-asukkaat haluavat nauttia järven rauhasta ja hiljaisuudesta ja antaa myös linnuille pesimärauhan: kovaäänisiä moottoriveneitä ei järvelle haluta.

Heinijärven ominaispiirteitä

Veden korkeuserot järvellä vaihtelevat suuresti vuodenaikojen ja sääolojen mukaan. Keväisin vesimassoja virtaa varsinkin Myllyojasta ja Hylönjärvenojasta jolloin järvi on monesti tulvakorkeudessa. Virtaamaa on sekä järveen päin että myös poispäin: Heinijokea pitkin kulkeutuu keväisin sekä vettä että myös kiintoainesta Jänijärveen. Runsaan virtaaman ja haihtumisen vuoksi järven pinta voi olla kesällä jopa metrin matalammalla kuin keväällä.

Lammin Biologisen aseman tutkimuksen mukaan järvi on luokiteltu reheväksi. Sinileväkukintoja on esiintynyt ajoittain, mutta järven mataluuden vuoksi vähäisetkin tuulet liikuttavat vettä ja pitävät sen happipitoisena ja kukinnot yleensä tulevat ja menevät saman tien.

Luonnonsuojelualueet

Heinijärven lounaispohjukassa on 1,7 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue ja se liittyy kolmen hehtaarin kokoiseen rauhoitettuun suoalueeseen. Luonnonsuojelualue on metsittyvää rantamaastoa, joka on aikanaan ollut peltoa; muun muassa puuston kasvutapa kertoo vanhoista sarkaväleistä. Alueella on joutsenparin jokavuotinen koti. Rauhoitusmääräykset kieltävät alueella mm. ojien kaivamisen, maaperän vahingoittamisen sekä ruoho- ja heinäkasvien ottamisen.

Heinijoki virtaa rauhoitettujen alueiden läpi. Heinijokea on perattu 1920-luvulla ja kahdesta koskesta on aikanaan räjäytetty kiviä pelto- ja metsäalueiden laajentamiseksi.

Kalasto ja vesilinnut

Kalakanta koostuu muun muassa särkikaloista, ahvenista, hauista ja lahnoista. Vesilintuja järvellä pesii runsaasti: mm. laulujoutsen, kuikka, rantasipi, telkkä, isokoskelo, heinäsorsa. Lisäksi soilla pesii kurkia. Jopa harmaahaikarat oleskelevat järvellä säännöllisesti kesäisin, mutta pesinnästä ei ole varmuutta.

Heinijärven kasvilajisto

Heinijärvellä kasvavat vesikasvit kartoitettiin kesällä 2010 Luoteis-Tammelan vesistökunnostushankkeen yhteydessä.

 

Olemme Facebookissa